En päässyt tänäkään vuonna valamaan tinaa enkä myöskään syömään suomalaista jouluruokaa. Nuo meille kaikille suomalaisille vahvat perinteet siirtyvät omalla kohdallani taas vuodella eteenpäin. Nyt jo kymmenennen kerran. Uskon kuitenkin vahvasti, että eräänä päivänä joululautasellani on aitoa smetanapohjaista metsäsienisalaattia ja erittäin ohuesti leikattua graavilohta. Juuri sellaista, kuin lapsuuteni jouluna oli tarjolla.
Tina vaihtui tällä kertaa monta sataa vuotta vanhaan kristallipalloon, jonka olin ostanut antequeralaisesta antiikkiliikkeestä. Tuo pieni, häikäisevän kaunis marokkolainen esine kätkee itseensä lukuisten omistajiensa tarinoita, unelmia ja energioita useissa eri sukupolvissa. Minulle se antaa mahdollisuuden katsoa tulevaan. Näen kristallipallossa jäniksen vuoden. Se on lähtökohtaisesti sopusointuisen elämän ja rauhan aikaa. Tuleva vuosi edustaa diplomaattisia ratkaisuja, sovintoa, neuvotteluja sekä uusia sopimuksia. Edes Putin ja maailman nopeimmat HGV- aseet eivät voi taistella kristallipalloani ja tulevan jäniksen vuoden energioita vastaan.
Kristallipalloni rakastaa Aurinkorannikkoa ja sen monimuotoisuutta. Tuleva vuosi on meille aurinkorannikkolaisille hyvä. Meitä hellitään lämmöllä, valolla, vedellä ja ennen kaikkea turismilla. Tutkin palloa vielä tarkemmin ja näen asuntomarkkinoiden voimakkaan kehityksen. Kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Siihen vastataan modernilla ja kohtuuhintaisella uudisrakentamisella. Me suomalaiset levittäydymme koko rannikon alueelle ja osa meistä haluaa asuntoja rauhallisilta luonnonläheisiltä alueita.
Kurkistan vielä sivusilmällä kristallipalloani. Näen siellä tuikkivat kynttilät, joulutontun, täydellisen joulukuusen sekä notkuvat joulupöydät. Ehkä minäkin saan ensi jouluna aitoa suomalaista jouluruokaa.
Comments