Vaalihöpinää ja kulttuurishokki (Fuengirola.fi -lehti)

Virittelin CarPlayn suomalaisille radiokanaville. Muutaman päivän ajan olen kuunnellut Radio Suomen Helsingin toimituksen lähetyksiä. Sieltä on tullut aikamoinen annos vaalihöpinää. Onko kyseessä puolueeton tiedottaminen vai hienovarainen propagandakampanja? Mene ja tiedä.

Kävin myös pikavisiitillä Radio Novan puolella. Siellä pyörivät lähes ääliömäiset vaalimainokset, jotka ajoivat minut hyvin nopeasti takaisin Radio Suomen rauhallisempaan fiilikseen. Täytyy myöntää, että en muuten ymmärtänyt muistakaan mainoksista paljoa. Uusia tuotteita, tapahtumia ja juttuja. Pieni kulttuurishokki. Ainakin hetkellinen.

Yli kymmeneen vuoteen en ole voinut äänestää Suomen kunnallisvaaleissa – enkä niissä uusissa epämääräisissä aluevaaleissakaan. En myöskään ihan aikuisten oikeasti tajua tuota uutta sote-mallia ja sen oletettuja hyötyjä. Liekö kyse vain poliittisesta pelistä ja vallannäytöstä?

Leikitään hiekkalaatikolla tai hiekkalaatikoilla. Osa poliittisista päättäjistä on oikeita superihmisiä. Heillä on aikaa, halua ja objektiivista tietoa toimia valtakunnan politiikan lisäksi myös kunnallis- ja aluetasolla. Ilman mitään eturistiriitoja ja ajankäytön ongelmia. Mahtavaa utopian huipentumaa!

Some on täynnä vaalimainontaa. Nyt on rikottavien lupausten aika. Toinen toistaan viehättävämpiä ihmisiä kertomassa vielä viehättävämmistä asioista. Vuosikymmenet listoilla roikkuneet ehdokkaat ovat onneksi päivittäneet kuvansa. Näin kauempaa katsottuna on jännää nähdä, miten he ovat muuttuneet. Ulkonäkö päivittyy, mutta sloganit pysyvät vuodesta toiseen yhtä mystisen tyhjinä.

Maailma ympärillä on muuttunut ja monimutkaistunut. Onneksi näissä vaaleissa mukana on myös uusia kasvoja – rohkeita tyyppejä, jotka tarttuvat asioihin suoraan, eivätkä piiloudu poliittisten järjestelmien taakse. Ehkä poliittisten, syvissä vesissä marinoituneiden broilereiden aika on ohi. Ainakin, jos he eivät opi poseeraamaan luontevammin somessa.